Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
”On väsynyt ja harmaa maa. Ja märkää lunta putoaa. Ja yli meren aution soi tuulen laulu lohduton. On huhtikuu. On vaikein aika maan. Nyt kevät itkee luomistuskissaan.” (Saima Harmaja)
Huhtikuu on kuukausi, jolloin uusi kevät ja vanha talvi vääntävät kättä. Harmaana, räntäsateisena päivänä tai kylmään aamuun pakkasyön jälkeen herätessä kevään voittoon on vaikea uskoa, mutta kokemuksesta tiedämme, että niin lopulta käy. Talvi joutuu väistymään, kun kevät keikkuen tulevi. Kevät on vihreänä versovan toivon vuodenaika, tulvillaan uusia alkuja ja mahdollisuuksia.
Yksi pääsiäisen jälkeiseen kevääseen sijoittuvista pyhäpäivistä on hyvän paimenen sunnuntai. Psalmi 23, paimenpsalmi, on tuon pyhäpäivän Psalmi. ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.”
Paimenpsalmi kertoo Jumalan huolenpidosta ja johdatuksesta. Emme ole yksin, olemme suojassa ja turvassa. Meidän ei tarvitse pelätä suurimmankaan pimeyden keskellä, koska Jumala itse on siellä meidän kanssamme. Kevään kirkkaan valon teiltä joutuu talven synkkyys väistymään. Jumalan valo on mustintakin yötä suurempi.
”Kevättuuli puhaltakoon pois huolesi, vihreänä versokoon toivo ja uuden elämän hennot nuput vahvistakoon sinua uskomaan, että kesä on lähellä.” (Pirjo Kantala)
Siunattua kevättä ja kesän odotusta!
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä