Savitaipaleen kirkko

Savitaipaleen kirkon kuva

Peltoinlahdentie 26, 54800 Savitaipale

700

Avoinna sopimuksen mukaan

Lisätiedot aukioloajoista virasto.taipale@evl.fi

Kaikki varaukset Savitaipaleen kirkkoon sovitaan kirkkoherranviraston palvelupisteiden kautta.

Historiaa

Savitaipaleen vanhin kirkko oli v. 1599 valmistunut rukoushuone, joka sijaitsi jossain nykyisen hautausmaan ja rannan välillä. Seurakunnan itsenäistyttyä v. 1639 rakennettiin toinen kirkko v. 1640 nykyisen kellotapulin lähelle. Kolmas kirkko paloi v. 1773 salaman sytyttämänä ollessaan vielä hieman keskeneräinen.

Neljännen kirkon rakentamiseen ryhdyttiin välittömästi, mutta työt edistyivät verkalleen. Kirkko vihittiin käyttöön vasta vuonna 1794. Viides kirkko valmistui v. 1827 ja sen oli suunnitellut ja urakoinut savitaipalelainen kirkonrakentaja Matti Salonen. Se sijaitsi paikalla, johon venäläiset olivat aiemmin rakentaneet vallit tykkipattereita varten. Tällä paikalla on myös seurakunnan nykyinen kirkko. Matti Salosen isä, Juhana Salonen, on rakentanut mm. Lappeen ja Lemin kirkot. Tämä kirkko tuhoutui vuoden 1918 sodassa. Seurakuntalaiset rakensivat väliaikaisen jumalanpalvelushuoneen, seurakunnan kuudennen kirkon, pitäjäntuvan yhteyteen.

Savitaipaleen nykyinen kirkko on arkkitehti Stenbäckin myöhäistuotantoa, lähes viimeinen hänen useita kymmeniä kirkkoja käsittävästä tuotannostaan, johon kuuluvat mm. Mikkelin, Joensuun, Joutsenon, Nilsiän ja Raahen kirkot.

Arkkitehti Stenbäck opiskeli viime vuosisadalla Saksassa. Sieltä hän omi kirkkoihinsa korkeat holvikaaret keskiaikaisten kirkkojen esikuvan mukaan. Runsaissa koristeluissa on taas selviä vaikutteita kansallisromanttisesta hengestä. Saarnatuoli on hänen useissa kirkoissaan alttaria keskeisempi paikka. Siksi hänen kirkkojaan nimitetään usein 'saarnakirkoiksi'.

Kirkkoa rakennettaessa pitäjäläiset tekivät talon koon ja muun varallisuutensa perusteella päivätöitä rakennustyömaalla vuosina 1921-1924 kuka hevosen kanssa, kuka ilman. Kirkon kivet on louhittu Kaskeinkylän Viuhonvuoresta ja kuljetettu Lavikanlahden yli rakennuspaikalle, matka on n. 5 km.

Talvisodan aikana kirkko toimi tuomiokirkkona, sillä Viipurin hiippakunnan tuomiokapituli piispa Yrjö Loimarannan johdolla majaili evakossa Savitaipaleen pappilassa.


Savitaipaleen nykyinen vuonna 1924 valmistunut graniittikivikirkko on arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema ja rakennusmestari Tikan urakoima. Kirkkoa on remontoitu vuosien varrella useita kertoja.  Viimeisin remontti on tehty vuonna 2012, jolloin remontin kohteena olivat mm. kosteusvaurioista kärsineet seinät sekä kellotorni.

Istumapaikkoja kirkossa on noin 700.

Savitaipaleen kirkon edustalla on yhteinen muistelualue muualle haudattujen muistamista varten.

Kuva: Pertti Rikkilä

Esteetön kulku Esteetön kulku
Esteetön wc Esteetön wc
wc wc

Tapahtumat

to 21.3. klo 11.30

Peltoinlahdentie 26, 54800 Savitaipale

Arkipäivän hetki

Arkipäivän hetkessä Savitaipaleen kirkossa hiljennytään sanan ääreen ja vietetään ehtoollista. Arkipäivän hetken toimittaa Pastori Hanna Kilkkinen ja kanttori Aino Juntunen.
su 24.3. klo 10.00

Peltoinlahdentie 26, 54800 Savitaipale

Messu

Messu
ti 26.3. klo 17.30

Peltoinlahdentie 26, 54800 Savitaipale

Pääsiäispolku Savitaipaleen kirkossa

Varhaiskasvatuksen järjestämä pääsiäispolku Savitaipaleen kirkossa. Kaikille avoin.
to 28.3. klo 18.00

Peltoinlahdentie 26, 54800 Savitaipale

Messu

Messu
pe 29.3. klo 10.00

Peltoinlahdentie 26, 54800 Savitaipale

Sanajumalanpalvelus

Sanajumalanpalvelus
su 31.3. klo 10.00

Peltoinlahdentie 26, 54800 Savitaipale

Messu

Messu
to 25.4. klo 11.30

Peltoinlahdentie 26, 54800 Savitaipale

Arkipäivän hetki

Arkipäivän hetkessä Savitaipaleen kirkossa hiljennytään sanan ääreen ja vietetään ehtoollista. Arkipäivän hetken toimittaa Pastori Hanna Kilkkinen ja kanttori Aino Juntunen.