Adventtivesper 29.11.2020

Sana ’adventti’ tarkoittaa ’luokse tulemista’. Sana viittaa selkeästi jouluun; siihen, että Jumala tulee luoksemme.  Jumala syntyy ihmiseksi ja tulee ihmisenä meidän ihmisten luo.  

Mutta adventti kertoo meille myös uuden alkamisesta.  Adventtina alkaa uusi kirkkovuosi. Kirkkovuotta on perinteisesti kuvattu ympyränä, jonka kehälle on asetettu kirkkovuoden pyhäpäivät järjestykseen.  Näin tuo ympyrä kuvaa sitä, miten kirkkovuosi toistaa ja kertaa uudelleen ja uudelleen Jeesuksen elämää, opetuksia, tekoja ja kärsimyshistoriaa. Kirkkovuosi kuvaa ympyrän muodossa aikaa ja ajan kulumista, joka toistuu samanlaisena vuosi vuoden jälkeen.  

Aika, jota elämme ja koemme, ei kuitenkaan ole vanhan kertaamista tai toistamista.  Aika menee eteenpäin.  Tämä hetki - nyt hetki - on heti mennyttä aikaa ja historiaa, eikä se palaa enää koskaan. Jokainen nyt hetki on uudenlainen;  erilainen kuin juuri eletty ja jo eletyt hetket.  Aika kulkee eteenpäin ikään kuin suorana, loputtomana suorana ja yhden ihmisen elämä on tuolla suoralla tietty jana, jolla on alkupiste ja päätepiste. Kullakin meistä tuo aikajana sijoittuu eri kohdalla ajan suoralla, vaikka meillä, jotka elämme samaan aikaan, tuo aikajana on pitkälti myös yhteinen.   

Kun aika kuluu tai kulkee eteenpäin, koemme koko ajan voimakkaana sen, miten aika muuttuu ja elämä muuttuu.  Mennyt elämä tallentuu osittain muistoina mieleemme, mutta vain muistoina.  Mennyt elämä ei enää koskaan palaa tämän hetken todellisuudeksi.  Tuleva aika tai tuleva elämä on puolestaan meille tuntematon ja arvaamaton.  Vaikka useimmiten oletamme, että elämä jatkuu varsin vakaana ja tasaisena, eteen tulee myös yllätyksiä ja paljon sellaista, mihin emme osaa varautua.  Tulevan yllätyksellisyyteen voi sisältyä innostavaa odotusta, mutta myös suurta epävarmuutta ja pelkoa. 

Aika, jota juuri nyt elämme, sisältää tulevaisuuden suhteen varsin paljon tuota epävarmuutta ja pelkoakin.  Koronapandemia on saanut meidät ja koko maailman huomaamaan uudella tavalla, että elämä ja sen kulku ei ole meidän hallittavissa. Koko maailmaa ja ihmiskuntaa koskettavat pandemiat ovat kuuluneet kyllä ihmiskunnan historiaan, mutta edellisistä on kulunut niin paljon aikaa, että sellaista ei ole osattu ottaa huomioon.  Samalla tässä maailmassa ja elämässä, tieteessä ja terveydenhuollossa on tapahtunut niin paljon kehitystä, että usko ihmisen kaikkivoipaisuuteen mahdollisten ongelmien edessä on kasvanut vahvaksi. 

Kun elämä ajatellaan suorana, päättymättömänä ja eteenpäin kulkevana viivana, siihen aikakäsitykseen ei sovi uuden alkamisen mahdollisuutta. Jokainen hetki on uusi, mutta se ei ole uusi alku, vaan jatko edelliseen. Vastapainona sille, että elämä jatkuu suorana viivana, aina vain eteenpäin, kirkkovuosi ja kirkon kalenteri, jota ympyrä kuvaa, tuo elämään mukaan paljon tuttua ja mahdollisuuden jo menneen elämän uudelleen kokemiseen. Kirkkovuoden rytmi on tullut meille tutuksi ja se, mikä on tuttua luo myös turvallisuutta. Kirkkovuoden kulussa ei ehkä mikään ole yllätys.  Juhla-ajat, adventti, joulu, pääsiäinen, helluntai, juhannus ja pyhäinpäivä toistuu ja kertautuu sisällöltään tuttuna aina uudelleen ja uudelleen. Ja se mikä jää näiden juhlapyhien väliin on myös jollain lailla tuttua, vaikka tarkempia yksityiskohtia ei muistaisikaan.  

Kun aika ja elämä ympärillämme koko ajan muuttuu ja tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta ja pelkoakin, niin oman mielen ja terveyden kannalta on korvaamattoman  arvokasta, että mieli voi uudelleen ja uudelleen palata tuttuun ja turvalliseen. Kalenterin mukaisella vuoden kierrolla, joka edelleen on vahvasti sama kuin kirkkovuosi, on hyvinvoinnin, jaksamisen ja mielenterveyden kannalta paljon suurempi merkitys, kuin mitä sitä missään osataan arvioida.  Näin ollen myös kirkollisen perinteen tuntemisella, samoin kuin kaiken muunkin perinteen tuntemisella ja siihen tutustumiselle on paljon suurempi merkitys, kuin sitä halutaan ja osataan tunnustaa.   

Sana adventti tarkoittaa luokse tulemista ja se viittaa jouluun, jolloin Jumala syntyy maailmaan ja tulee luoksemme Jeesuksessa Kristuksessa.  Mutta ei vain joulu kerro Jumalan tulemisesta luoksemme vaan siitä kertoo koko kirkkovuosi.  Kirkkovuosi ja samalla kirkon kalenteri on Kristus-keskeinen. Jokainen kirkkovuoteen sisältyvän pyhäpäivä tuo eteemme tietyn evankeliumi, tietyn tapahtuman Jeesuksen elämästä tai katkelman Jeesuksen opetuksista.  Ja juuri evankeliumin kautta Jeesus itse tulee luoksemme kirkkovuoden jokaisena pyhäpäivänä.  Eikä Jeesus tule luoksemme vain pyhäpäivänä vaan myös pyhäpäivien välissä, arkena.  Näin koko kirkkovuosi kertoo meille siitä, miten Jumala Jeesuksessa tulee luoksemme. 

Ja kun Jumala tulee luoksemme Jeesuksessa, Hän samalla tuo luoksemme armon ja anteeksiantamuksen.  

Muuttuvan maailman keskellä Jumala on sama eilen, tänään ja huomenna. Ja Kristus on sama eilen, tänään ja huomenna. 

 

-Puheen on kirjoittanut Ossi Hjerppe, Savitaipaleen seurakunnan kirkkoherra

Ps. Itse kunkin rukouselämän tueksi Suomen evankelusluterilaisen kirkon sivuille on  koottu muun muassa kirkon vanhoja rukouksia ja rukouksia koronan aikana

 

Tällä sivulla on jonkun seurakunnan työntekijän laatima hartauskirjoitus tai muulla tavoin toteutettu viikon sana.