Taipaleen seurakunnan perustaminen

Laadittu vuonna 1953 todennäköisesti maatalousnäyttelyä varten. Tekijä tuntematon. Sähköiseen muotoon lyhenteitä auki kirjoittaen siirtänyt Tapio Kilpiä. 

 Näillä seuduilla, myöskin Taipalsaarella on jo kivikaudella ollut asutusta. Siitä todistavat esimerkiksi täällä Jauhialan Vaaterannassa ynnä muualla tavatut kivikautiset asuinpaikat esinelöytöineen. Nämä kivikauden asukkaat ovat olleet luultavasti lappalaisia. Suomalaiset esi-isämme ovat asettunet näille seuduille paljon myöhemmin.
Taipalsaari kuului aikaisemmin Lappeen seurakuntaan, joka oli hyvin laaja ja sen kirkko sijaitsi Lappeenrannassa niin sanotussa Linnaniemessä. Taipaleen kuninkaankartano (nykyinen rovastin pappila) on ollut Taipalsaaren hallinnollisena keskuksena jo keskiajalta alkaen. 
 Taipalsaaren eli Taipaleen seurakunta, kuten sen nimi silloin kuului, erosi Lappeen seurakunnasta kappeliksi vuonna 1541 ja itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1571. Taipalsaaren seurakunta oli myöskin alkuaikoina hyvin laaja nykyiseen verrattuna. Siihen kuului näet sen nykyisten alueiden lisäksi Lemi, Savitaipale ja Suomenniemi kokonaan, suurin osa Joutsenoa ja huomattava osa pohjois-Valkealaa aina Hillosensalmelle ja Voikoskelle asti ja muutamia kyliä Mäntyharjusta.
 Seurakunta ei kuitenkaan pysynyt näin suurena kauan. Vuonna 1618 asetettiin Viipurin hiippakuntaan jälleen piispa, jota ilman se oli ollut 40 vuotta. Uusi piispa sai kehotuksen suurten seurakuntien jakamisen pienemmiksi. Se kohtalo tuli myös Taipalsaaren seurakunnan osaksi. Paitsi uusiin Valkealan ja Mäntyharjun pitäjiin liitettyjä osia, muodostettiin kaksi uutta seurakuntaa, Joutseno ja Savitaipale, Molemmat vuonna 1639, Savitaipaleeseen kuului silloin myös Suomenniemi. Lemi erosi myöhemmin kappeliksi ja vuonna. 1807 itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. 
 Taipalsaaren kappelin Juho Simonpoika matkusti vuonna 1571 Tukholmaan anomaan itselleen valtakirjaa Taipaleen seurakunnan kirkkoherran virkaan ja Taipaleen kuninkaankartanoa kirkkoherran pappilaksi.
 Itsenäisen Taipalsaaren seurakunnan muodostamista ja sille kirkkoherran pappilan lahjoittamista koskeva kuninkaan lahjakirja kuuluu seuraavasti: 

"Me Juhana III Jumalan armosta j.n.e. teemme tiettäväksi, että Me erikoisesta armosta ja suosiosta olemme päättäneet ja suoneet, kuten tällä avoimella kirjeellä määräämme ja suomme tämän kirjeen esittäjän, Meidän uskollisen alamaisemme herra Juho Simonpoika Taipaleen seurakunnasta Viipurin hiippakuntaa ja olemme suosiollisesti päättäneet, että Taipaleen kartano tulee tästedes aina olemaan mainitun seurakunnan kirkkoherran virkatalona. 

Lisäksi Me pyydämme teitä uskolliset alamaiset ja pitäjäläiset, jotka mainittua pitäjää rakennatte ja asutte siinä, että Te otatte ja tunnustatte mainitun Juho Simonpojan Teidän oikeaksi kirkkoherraksenne ja opettajaksenne suorittaen hänelle vapaaehtoisesti kymmenykset ja kaiken muun hänelle kuuluvan, kuten Te olette aikaisemmin kirkkoherrallenne elatukseksi ja ylläpidoksi naksaneet, kuten hyvien kristillisten tapojen mukaan on tehty olette velvolliset tekemään. 

Hän sensijaan on velvollinen julistamaan Teille Jumalan puhdasta selvää sanaa, harhaoppeja ja ihmisten väärennyksiä tai juonia parhaan ymmärryksensä mukaan, jota kaikkivaltias, ikuinen Jumala hänelle suokoon, jotta hän kaikessa voisi Teitä ohjata ja että voisi kutsumuksestaan virastaan vastata Jumalan, Meidän ja jokaisen kristityn edessä. Tämän tulee Teidän kaikkien uskollisten alanaisteni ja pitäjäläisten tietää noudattaa. 
 
Tukholmassa heinäkuun 24 pnä 1571."

Edellä mainitulla kuninkaan kirjeellä siis kappelin pappi Juho Simonpoika sai valtakirjan Taipaleen seurakunnan kirkkoherran virkaan ja Taipaleen kuninkaankartanon irtaimistoineen hänelle pappilaksi. Pappilaksi luovutetun kuninkaankartanon irtaimistoon silloin kuului 2 härkää, 3 lehmää, karju, 4 emäsikaa, 2 porsasta, 3 hevosta, 3 sohvatyynyä, 4 pöytäliinaa, 3 kattilaa ja 4 venettä.