Sankarihautausmaat

Taipaleen seurakunnalla on kolme sankarihautausmaata. Ne kaikki sijaitsevat kirkkojen välittömässä läheisyydessä.

Lemin sankarihautausmaa

Lemin sankarihautausmaahan on haudattu 134 sankarivainajaa (osa kentälle jääneitä). Jokaisella haudalla on laatta, jossa on kaatuneen nimi, syntymäaika, kaatumispäivä ja -paikka. Sankarihautausmaahan alettiin haudata sodassa kaatuneita jo talvisotatalvena. Ensimmäinen sankarihautajaisten nimellä ollut tilaisuus oli Lemin kirkossa tapaninpäivänä 1939. (26.12.1939)

Lemin sankarihautausmaalla olevan muistomerkin on suunnitellut savitaipalelainen kuvanveistäjä Viljo Savikurki. Se paljastettiin 6.12.1954.

Sankarihautausmaan patsaan vieressä on vapaussodan muistomerkki. Sen on piirtänyt Arkkitehtitoimisto Eränen/Antero. Merkki paljastettiin 30.8.1920. Patsaassa on 17 henkilön nimet.

Kansalaissodan aikana, huhtikuun 4.-5. päivien välisenä yönä 1918 käytiin Lemin hautausmaalla taistelu. Tästä taistelusta näkyvänä muistona on kahdessa metallisessa hautaristissä luodinreiät.

Savitaipaleen sankarihautausmaa

Savitaipaleen kirkonmäelle on sankarihautoihin haudattu 285 1939-1945 sodissa kaatunutta. Lisäksi 4 sankarivainajaa on haudattu sukuhautoihin.

Sankarivainajat on haudattu siihen kuntaan, jossa ko. henkilö on ollut viimeksi kirjoilla. Siksi lukumäärä voi olla pienempi/suurempi kuin jossakin muualla oleva tieto antaa ymmärtää.

Punagraniittisen muistomerkin sodissa 1939-1944 kaatuneiden muistoksi on tehnyt kuvanveistäjä Viljo Savikurki vuonna 1961. Veistoksessa lukee: "Isänmaan puolesta 1939-1944".

Taipalsaaren sankarihautausmaa

Taipalsaaren sankarihautausmaalle on siunattu 176 talvi- ja jatkosodassa henkensä menettänyttä sankarivainajaa.

Hautausmaa perustettiin talvisodan sytyttyä ja vihittiin käyttöön 28.12.1939.

Sankarihautausmaalle on vuonna 1965 pystytetty Veikko Jalavan tekemä Sankaripatsas. Punagraniittisessa patsaassa on kolme sotilasta ja vuosiluvut 1939 - 1944.